TENAN KAUPUNKI JA KANTTOONI

San Juan de los dos ríos de Tena tai yksinkertaisesti Tena on kaupunki Ecuadorissa. Tena tunnetaan myös nimellä "Guayusan, Orkidean ja Kanelin kaupunki". Se on Centro Norten hallintoalueen ja Napon maakunnan pääkaupunki. Lisäksi se on Tenan kantonin, kantonin pää. Tenaa on kutsuttu tällä nimellä 21. huhtikuuta 1969 lähtien, aiemmin tätä aluetta kutsuttiin Napon kantoniksi. Kaupunki on maakunnan poliittinen keskus, jossa sijaitsevat tärkeimmät hallinto-, kulttuuri- ja kaupalliset organisaatiot. 

Tena on yksi viidestä olemassa olevasta kantonista Napon maakunnassa Archidonan, El Chacon, Quijosin ja Carlos Julio Arosemena Tolan ohella. Kantonissa vallitsee trooppinen monsuuni-ilmasto. Sademäärä vaihtelee ympäri vuoden, joten kuivaa vuodenaikaa ei ole kunnolla määritelty, ja ilmankosteus on 90–100 %. Kanttonin lämpötila vaihtelee 18 °C:sta 36 °C:seen. 

Tenan kanttonin alueen pinta-ala on noin 261,24 km2. Tenan kanttonissa on 60 880 asukasta, 51 640 asukasta kaupungissa ja 35 979 maaseudulla. Tenan kantoni on jaettu 8 hiippakuntaan, 1 kaupunki hiippakunta ja 7 maaseudun hiippakuntaan. Niihin kuuluu yhteensä 37 kaupunginosaa ja 276 maaseutuyhteisöä.  

Tenan kaupunki sijaitsee maakunnan eteläisellä vyöhykkeellä Misahuallí-joen laaksossa 510 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella Ecuadorin Amazonin alueella. Se on tyypillinen Amazonin kaupunki, jossa asuu syntyperäisiä Kichwa-yhteisöjä, ja sitä ympäröi runsas kasvisto ja eläimistö. 

Kun espanjalaiset perustivat Archidonan, Ávilan ja Alcalá del Río Doradon kaupungit, he jakoivat maan, mukaan lukien siellä asuneet alkuperäiskansat. Alkuperäiskansat, jotka olivat kyllästyneet kestämään espanjalaisten ylilyöntejä, pakenivat viidakkoon ja valitsivat Tena-, Pano- tai Napo-jokien rannat asutuiksi keskuksiksi. Jesuiitojen saapuessa nämä ihmiskeskittymät ottivat muun muassa nimet Tena, Puerto Napo, San Javier, Ahuano ja Santa Rosa.  

Quijosit menettivät alkuperäisen kielensä ja heitä kutsutaan Kichwa, Alamas tai Yumbo nimillä. Kichwa-ryhmät erottuivat toisistaan ottamalla asuinpaikkansa nimet, kuten Panos, Misahuallíes, Ongotas, Ahuanos jne. Espanjan valloituksen aikaan Tenan kantoni oli osa Quijosin kuvernöörin aluetta. Tasavallan alkuaikoina se kuului Pichinchan maakuntaan kiinteänä osana Quijosin kantonia. Vuodesta 1861 lähtien luotiin Orienten maakunta, ja tästä alueesta tuli osa Napon kantonia. Nimi säilyi 30. huhtikuuta 1969 asti, jolloin se nimettiin uudelleen Tenaksi. 

Tenan kaupungin halki kulkee kaksi jokea, Tena-joki ja Pano-joki, joka laskee Tena-jokeen kaupungin keskustassa. Alempana joki yhtyy Misahuallí-jokeen, joka virtaa Napo-jokeen Misahuallín kaupungissa. Tenan kaupungin lähellä ja sen ympäristössä on matalia vuoria, kuten Pasourco, Pullurco, Chiuta, Tamburo, Itaurco jne. Cordillera de Galeras jatkuu Tenan kantonin alueelle, sieltä syntyy Pusuno-joki, joka on jakolinja Loreton kantonin (Orellanan maakunta) kanssa. Alueella on valtava määrä endeemistä kasvistoa ja eläimistöä, sillä 80 % Tenan kantonista on edelleen tutkimatonta viidakkoa. 

Tenan kanttonin suurin taloudellinen toiminta on matkailu. Maatalous ja kauppa ovat muita päätoimia. Tena on myös merkittävä kaakaon ja guayusan tuottaja. Kantonissa on monenlaisia luonnonnähtävyyksiä ja kulttuurisia ilmentymiä. Jokaisella sen hiippakunnalla on erityispiirteitä, joiden avulla vierailijat voivat oppia Kichwa- ja Waorani-etnisten ryhmien historiasta ja perinteistä. Toimintoja, joita voidaan suorittaa, ovat esim. retket viidakkoon, extreme-urheilu: koskenlasku, melonta, vaellus ja kulttuuritapahtumat, kuten kichwa-musiikki, tanssi, shamanismi, vierailu kalliopiirroksien luona, lintujen tarkkailu ja perinteinen ruoka.