LATINALAISEN AMERIKAN USKONNOLLINEN KENTTÄ: SYNKRETISMIN MESTARIT

Inti Raymi (talvipäivänseisaus) juhlintaa Ibarran Caranquissa 2019 kesäkuussa.

Latinalainen Amerikka on monella tapaa väärinkäsitysten sekamelska. Sitä kuvaa meksikolaisen Jukatan niemimaan nimi. Yukatan tarkoittaa maya-kielellä “en ymmärrä mitä sanot”. Tämä oli alkuperäisväestön edustajan vastaus Hernan Cortésin kysymykseen: “mikä tämän paikan nimi on?”. 

Chitzen Itza maya-temppeli Yucatanin niemimaalla Meksikossa

Toisaalta Latinalaisen Amerikan historia on täynnä kärsimystä, väärinkäytöksiä, hyväksikäyttöä ja järjetöntä väkivaltaa. Kuten Hernan Cortésin (1485-1547) ”oikea käsi” Bernal Diaz sanoi,  ”Me tulimme tänne sekä palvellaksemme Jumalaa, että tullaksemme rikkaiksi!”  

Toinen konkistadorien johtaja, Francisco Pizarro (n.1476-1541), puolestaan sanoi: ”En ole tullut tänne mistään sellaisesta [uskonnollisesta] syystä; olen tullut viemään heidän (alkuperäisväestön) kultansa.” 

Ecuadorin alkuperäiskansojen edustajia mielenosoituksessa 2019

Amerikan alkuperäisväestön edustajat luovuttivat 1985 paaville kirjeen, jossa he sanoivat luovuttavansa Raamatun takaisin: ”Sillä viidensadan vuoden aikana se ei ole tuottanut meille rakkautta, rauhaa, eikä oikeudenmukaisuutta. Olkaa hyvä, ottakaa takaisin Raamattunne ja palauttakaa se sortajillemme, koska he tarvitsevat sen moraalisia opetuksia enemmän kuin me. Cristoffer Kolumbuksen saapumisesta lähtien Amerikkaan on istutettu väkisin eurooppalainen kulttuuri, kieli, uskonto ja arvomaailma.” 

 

USKONNOLLINEN PLURALISMI

 

Virgen de Quinche (Quinchen Neitsyt Maria) juhlakulkue Ecuadorissa

Latinalaisen Amerikan uskonnollinen kenttä aina ollut heterogeeninen, siihen ovat kuuluneet sekä pre-kolombiaaniset alkuperäiskansojen uskonnot että sinne myöhemmin saapuneet ja tuodut uskonnot. Myös Latinalaisen Amerikan katolisuus omanlaista. Se on synkretistinen sekoitus Amerikan, Afrikan ja Euroopan uskonnollisia traditioita ja uskomuksia. 

 

Aya Huma hahmoja Ecuadorissa, hahmot ovat tyypillisiä erilaisissa katolilaisissa juhlissa

Nykypäivää Latinalaisessa Amerikassa kuvaa uudenlainen pluralismi, jossa katolisen kirkon valta-asema on murtumassa ja erityisesti helluntailaisuus kasvaa. Tämä protestanttisten liikkeiden ja kirkkokuntien kasvu on ollut selkeää koko 1900-luvun ja jatkuu nyt uudella vuosituhannella. Tänä päivänä Latinalaisen Amerikan kulttuurin ja uskontojen yksi tärkeimmistä ominaisuuksista onkin moderni synkretismi. Tätä osoittavat ihmisten monikerroksiset identiteetit. He ovat olleet synkretismin mestareita ”jo” 500 vuotta. Pluralismia ja sekoitusta lisäävät erot maiden ja alueiden välillä ja sisällä (kuten väestöpohja, lähihistoria, maaseutu –kaupunki, luokkaerot, jne.) 

 

ERILAISET USKONNOT LATINALAISESSA AMERIKASSA 

AFROKARIBIALAISET USKONNOT

 

Afrokaribialaiset uskontoja löytyy erityisesti Brasiliasta ja Karibian saarilta, kuten Kuuba ja Haiti. Näistä tunnetuimpia on santería (Kuuba), sekä candomblé ja umbanda (Brasilia). Näissä uskonnoissa sekoittuvat orjuus, länsiafrikkalaiset uskonnot ja katolisuus. 

JUUTALAISUUS 

Latilaisen Amerikan alueella on n. 500 000 juutalaista. Eniten heitä on Argentiinassa (3. suurin juutalaisyhteisö Amerikoissa USA:n ja Kanadan jälkeen) ja Brasiliassa (Amerikkojen vanhin synagoga 1636). Juutalaisia oli mukana jo Kolumbuksen ensimmäisellä matkalla. Siirtolaisuutta lisäsi varhainen pakolaisuus Espanjasta ja Portugalista. Lisää heitä muutti 1800-luvun lopussa Itä-Euroopasta, tässä muuttoliikkeessä Buenos Aires on merkittävä. Kolmas muuttoliike tapahtui Natsi-Saksasta ennen toista maailmansotaa ja sen aikana (Ecuador).  

ISLAM 

Latinalaisessa Amerikassa on noin 4 miljoonaa muslimia. Eniten heitä on englanninkielisellä Karibialla: Guyana, Trinidad ja Tobago, sitten Brasilia. He ovat saapuneet eri reittejä, kuten afrikkalaisten orjien mukana ja myöhemmin Lähi-Idästä. Syitä muslimien saapumiseen Latinalaisen Amerikkaan ovat mm. varhainen pakolaisuus Espanjasta. Nykypäivänä tärkeä vaikuttaja on Saudi-Arabia joka rahoittaa moskeijen rakentamista ja imaameja. 

MUITA USKONTOJA 

Rastafarit Jamaikalla. Baha´i, n 850-900 000. Mormonit, joita n 4,5 miljoonaa, vuonna 1980 vain 700 000. Heillä on nopea kasvu, eniten heitä on Meksikossa. Buddhalaisia oli 622 000 vuonna 1998 ja nopeasti kasvava ryhmä ovat myös Jehovan todistajat. 

HELLUNTAILAISUUS 

Ylistystanssia kansanmusiikin tahtiin ibarralaisessa evankelikaalisessa seurakunnassa

Evankelikaalisia, protestantteja sekä lahkoja, määrä on kasvanut ekspotentiaalisesti viime vuosikymmeninä. Tutkijat pitävät syinä mm. Modernisaatiota, katolisen kirkon kriisiä, kulttuurivallankumousta, köyhyyttä ja individualismia. Tämän lisäksi protestanttisen ja evankelikaalisen uskon leviämisen syinä pidetään sosiaalista pääomaa, parempia mahdollisuuksia koulutukseen ja etenemiseen, sekä sukupuolten epäarvoista asemaa katolilaisen uskon sisällä ja erilaisia poliittisia syitä kuten pluralismia ja erilaista yhteiskuntakäsitystä kuin katolilaisella kirkolla. 

KATOLILAISUUS 

Latinalaisessa Amerikassa vaikuttaa varsinaisen katolilaisen kirkon lisäksi synkretistinen kansankatolilaisuus, esimerkiksi Neitsyt Marian palvonta joka on sekoittunut Maa Äidin ja paikallisten jumalattarien palvontaan. Tärkeitä tekijöitä LAn katolilaisuudessa ovat myös reformikatolilaisuus, progressiivinen ja liberaalikatolisuus vapautuksen teologian hengessä sekä karismaattinen katolilaisuus. Katolilaisuus LAssa ei ole monoliitti vaan se sisältää hyvin erilaisia suuntauksia jotka ovat jopa vastakkaisia toisilleen, kirkko on siis jakaantunut.  

Katolilaisuudesta puhuessa on myös otettava huomioon kirkon ja valtion historiallinen suhde LAn eri valtioissa sekä kirkon vaikutusvalta yhteiskuntaan ja politiikkaan. Vaikka tämä on nykypäivänä vähentynyt, on katolilainen kirkko edelleen yksi tärkeimmistä ei valtiollisista laitoksista LAssa. 

LAn kansanuskonnollisuuden synkretismi näkyy hyvin esimerkiksi monimuotoisissa paikallisissa Maria-kulteissa sekä Neitsyt Marian kuvien ja patsaiden runsaana esiintymisenä. Marian katsotaankin olevan koko maanosan uskonnollisuuden yhdistävä tekijä.

 

ALKUPERÄISKULTTUURIEN USKONNOT 

Perinteinen amazonian kichwojen tanssi

Vaikka monet kansat ovat kärsineet fyysisen ja kulttuurisen sukupuuton eurooppalaisten ensimmäisen kosketuksen jälkeen, Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen uskonnollinen elämä on edelleen vilkas ja monipuolinen. Kielitieteilijät ovat kuvanneet jopa 1 500 erilaista kieltä ja alkuperäiskulttuuria Etelä-Amerikassa. 

Maya-esiintyjiä Yucatanin niemimaalla Meksikossa.

Alkuperäiskansojen uskonnolliset ajatukset ja käytännöt ovat säilyneet jopa yhteisöissä, jotka ovat pitkään olleet tekemisissä kristillisten uskomusten kanssa. Monissa näistä tapauksista kristilliset näkemykset on omaksuttu luovasti ja muotoiltu uudelleen alkuperäisen maailmankatsomuksen sisällä. Joissakin tapauksissa kansojen omasyntyiset myytit ovat lainanneet kristillisiä piirteitä ja esittäneet Kristuksen kaltaisia yliluonnollisia sankareita, jotka johtivat kapinoita siirtomaavaltaa ja lähetystyötä vastaan. 

SHAMANISMI

 Shamaninen puhdistusseremonia Archidonassa, Ecuadorin Amazonian alueella

Monissa osissa Etelä-Amerikkaa shamaanilla, uskonnon asiantuntijalla, joka joutuu ekstaasin tilaan, on merkittävä paikka yhteiskunnassa. Shamaanin uskotaan oppivan hallitsemaan sielun kulkua kehosta ja takaisin sisään. Eteläamerikkalaisen perinteen mukaan shamaani ei vain hallitse oman sielunsa hurmioitumista, vaan on myös omistautunut tuntemaan ja hoitamaan toisten sieluja. 

PROFEETALLISET LIIKKEET JA ESKATOLOGIA 

Maailmanloppuun liittyviä uskonnollisia ideoita ja käytäntöjä on runsaasti Etelä-Amerikassa. Eskatologiset liikkeet ovat pyyhkäisseet Etelä-Amerikan halki eurooppalaisen kontaktin ajoista lähtien ja luultavasti kauan ennen sitä. Monet kolonialismin vastarintaliikkeet ovat näyttäytyneet messiaanisina kapinoina, joita ovat johtaneet tuhatvuotiset profeetat ja pelastajat. 

Moderni Etelä-Amerikan eskatologinen ajattelu ja käyttäytyminen jakavat yhteisen perustan kristillisen eskatologian kanssa. Ei ole epäilystäkään siitä, että syntyperäisten eteläamerikkalaisten uskonnollinen elämä jatkaa luovasti omaksumista ja uudelleentulkitsemista nykyajan kokemusmaailmassa. 

KIRJOITTAJAT:

Joanna Sormunen ja Vilma Laaksonvuori

 

LÄHTEET:

 

Franssila-Ylinen, L.
Globaali kristinusko, Padlet, 02.11.2022, https://padlet.com/liisa_franssila/jkc07xuws3jo 

Juusela, P.
18.09.2018, Uskontojen välinen rauhantyö on nyt erittäin tärkeää, mutta jotain puuttuu – missä ovat naiset? Kirkko ja kaupunki, 02.11.2022, https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/uskontojen-valisesta-rauhantyosta-puuttuu-usein-jotain-missa-ovat-naiset-

Komulainen, J.

26.02.2020, Kristinuskon kartasto muuttuu vauhdilla, Politiikasta: Ajankohtainen ja ajaton tiedeverkkolehti.

 

Kummel-Myrskog, P.

04.12.2020, Huomioita tasa-arvosta: Patriarkaatti ja feministiteologit – latinaisamerikkalainen konteksti, Kirkonkello.

 

Vuola, E.

2019-03, Ei enää risti ja miekka? Uskonto ja politiikka Latinalaisessa Amerikassa, Gaudeamus, Helsinki.

 

Vuola, E.

Elossa vai kuollut? Katsaus latinoamerikkalaisen vapautuksen teologian nykytilaan, Teologinen aikakausikirja 2/2008, 113. vuosikerta.

 

Vuola, E.

14.10.2018, Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vartija: Ihminen – usko – kulttuuri, 02.11.2022, https://www.vartija-lehti.fi/parempi-myohaan-kuin-ei-milloinkaan/