ECUADOR MITÄ JA MISSÄ: MAANTIEDE, ILMASTO JA LUONTO

Antisana-tulivuori Sierralla

Ecuadorin tasavalta (esp. República del Ecuador) eli Ecuador (esp. Ecuador) [ekwa'ðoɾ] on valtio Etelä-Amerikan länsiosassa. Maan pääkaupunki Quito oli aikoinaan osa inkojen valtakuntaa. Ecuador sijaitsee päiväntasaajalla, ja sitä rajoittaa pohjoisessa Kolumbia, idässä ja etelässä Peru sekä lännessä Tyynimeri. Valtioon kuuluu lisäksi Tyynellämerellä olevat Galápagossaaret. 

Maantiede

Merileijonia Galapagos-saarilla

Ecuador jakaantuu neljään maantieteelliseen alueeseen. Ne ovat rannikon Costa, vuoristo eli Sierra, itäosan Amatsonian ylängöt eli Oriente ja Galápagossaaret. 

Costa ulottuu Tyynenmeren rannalta Andien juurelle, ja siihen kuuluu rannikkoalankoa, jokilaaksoja, kukkuloita ja vuoriston reuna-alue. Sierra koostuu kahdesta Andien vuorijonosta, ja siihen kuuluu ainakin 22 yli 4 200 metriä korkeaa huippua. Itäinen jono on yleisesti korkeampi, mutta kaikkein korkein huippu on Chimborazo (6 267 metriä) läntisessä jonossa. Ainakin 30 Sierran huipuista on tuliperäisiä, ja kuusi tulivuorta on edelleen aktiivisia.

Galapagos-kilpikonna

Oriente alkaa itäisen vuorijonon itäpuolelta ja laskeutuu vaiheittain 33 00 metristä alankoalueeksi 150-300 metrin korkeudella merenpinnasta. Se sisältää myös Amazon joen ylälähteet. Galápagossaaret puolestaan koostuu 19 vuoristoisesta saaresta, jotka sijaitsevat mantereesta noin 900 kilometriä länteen. Suurin saarista on Isabela. 

Ecuadorin joet saavat alkunsa Sierran lumisilta rinteiltä ja ne virtaavat joko länteen Costan poikki Tyyneenmereen tai Orienten poikki itään, missä ne yhtyvät Amazoniin. Costan alueen tärkeimmät joet ovat Guayaquilinlahteen laskeva Guayas sekä Esmeraldas, joka virtaa Hoya de Quitosta länteen ja laskee Tyyneenmereen Esmeraldasin kaupungin lähellä. Orienten suuret joet ovat Pastaza, Napo ja Putumayo. Kaikkiaan Ecuadorissa on yli kaksituhatta jokea.

Ilmasto 

Imbaburan tulivuori ja Otavalon kaupunki Pohjois-Sierralla

Ecuadorin ilmasto on vuoristoista Sierraa lukuun ottamatta kostea ja trooppinen. Orienten alueella sataa tasaisesti ympäri vuoden, mutta rannikolla vuoden alkupuoliskolla on sadekausi ja jälkimmäisellä puoliskolla kuivakausi. Rannikon ilmastoon vaikuttavat pasaatituulten kohtaamisvyöhyke ja kylmä Humboldtin merivirta. El Niño -ilmiön vaikutuksesta rannikolle voi tulla joinakin vuosina voimakkaita sateita.

Näkymää Sierran keskiosissa n. 3500 metrin korkeudella

Vuoristoissa suurimmat sateet tulevat päiväntasausten aikoihin. Suurin osa maasta saa yli 2 000 millimetriä sateita vuodessa, pohjoisrannikolla ja maan itäosissa vuosittainen sadanta voi olla 3 000 – 6 000 millimetriä. Vuoristojen kanjoneissa ja laaksoissa sademäärät voivat olla 500 tai jopa vain 250 millimetriä vuodessa. Maan eteläisellä rannikolla Santa Elenan niemimaalla on kuiva alue, ja Salinasin kaupungin ympärillä sadanta on vain noin 100 millimetriä vuodessa. 

San Lorenzo de Manabí Ecuadorin Costalla

Rannikolla ja maan itäosissa päivän korkein lämpötila on ympäri vuoden 29–33 astetta ja yön matalin 20–24 astetta. Lämpötila laskee noin 5 asteella jokaista tuhatta metriä kohti, ja yli 2 000 metrissä pakkaslämpötilatkin ovat jo mahdollisia. Korkeimmat huiput ovatkin jo lumipeitteisiä. 

Luonto 

Ecuadorilaisia kalastajia ja pelikaani Costalla

Ecuadorin kasvillisuus voidaan jakaa viiteen vyöhykkeeseen. Korkealla Andien vuoristossa on nimellä páramo kutsuttuja vuoristoniittyjä. Niillä kasvaa lähinnä varpuja ja heinäkasveja sekä kummallisia Espeletia-suvun kasveja. Páramon alueella kasvoi aiemmin tiheitä metsiä, mutta nyt ne rajoittuvat pieniin metsätaskuihin. Alempana rinteillä kasvaa pilvimetsää, jossa tavataan orkideoita ja saniaisia.

Costan hiekkarantaa Santa Elenan provinssissa

Maan itäosassa on Amazonin sademetsää. Valtameren rannikolla oli aiemmin enemmän mangrovekasvillisuutta, mutta se on kärsinyt katkarapuviljelmistä. Maan lounaisosassa, etenkin Machalillan kansallispuistossa on vielä hiukan kuivaa trooppista metsää jäljellä. Galápagossaaret muodostavan oman erityisen elinympäristönsä. 

Noin puolet Ecuadorista on metsän peitossa.

Silta joen yli Orientessa

Ecuador on kuulunut maihin, joissa metsää on tuhottu Latinalaisen Amerikan nopeimmalla tahdilla. 1990-luvulla metsää tuhottiin 1,5 prosenttia vuodessa, ja viiden seuraavan vuoden aikana vauhti kiihtyi 1,7 prosenttiin. Viime vuosina on esiintynyt poliittista tahtoa metsien suojelemiseksi. 

Amazonian eli Orienten alueen kichwa-alkuperäiskansan lapsia

Ecuadorissa on valtava biodiversiteetti ja sieltä löytyy tuhansia nisäkäslajeja ja lintulajeja, siellä on esimerkiksi n. 120 kolibrilajia. Sammakkoeläimiä Ecuadorissa on 464 lajia, joista 151 on endeemisiä, eli niitä tavataan vain Ecuadorissa. 

Bellavista Altan kichwa-alkuperäiskansan naisia juomassa chichaa