HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KERRYTTÄMISEN SUUNNITELMA (HOKS)

Oma kielitaito ja kulttuuriäly  

Minulla on hyvä kielitaito suomen ja espanjan kielissä sekä englannin kielessä. Suomen ja espanjan taitoni ovat natiivin tasolla, englanti on lähes natiivin tasolla. Mieluiten luen kirjoja englanniksi, sekä vapaa-ajalla että opiskeluun ja työhön liittyen. Lisäksi olen opiskellut ruotsia, saksaa ja kichwaa, mutta olen unohtunut niistä suurimman osan. Olen englanninopettaja ja kielten oppiminen on minulle yleensä helppoa.  

Olen asunut suurimman osan elämästäni Ecuadorista ja latinalaisamerikkalainen kulttuuri on minulle tuttu. Erityisesti Etelä-Amerikan Andien alueen kulttuuri. Olen tehnyt työtä Ecuadorissa alkuperäiskansojen, heidän järjestöjensä, valtaväestön sekä vammaisten ihmisten ja heidän järjestöjensä kanssa. Ecuador on hyvin yhteisöllinen, korkean kontekstin kulttuurin maa ja tunnen että osaan dekodifioida kulttuurillisia konteksteja ja tilanteita taustani tähden. 

 

Kaikki edellä oleva on edelleen totta, mutta viime vuoden aikana olen oppinut todella paljon lisää kulttuurien välisestä kommunikaatiosta, kulttuurisensitiivisyydestä ja kielten oppimisen prosessista. Myös muiden lähettien kanssa keskustelut ovat olleet todella hedelmällisiä ja tunnen että Jumala on aloittanut minussa todella syvän prosessin ja tulee jatkamaan sitä edelleen tulevan vuoden aikana. 

Lähetysteologian ja -historian soveltava osaaminen  

Tunnen että minulla on tällä alueella oppimista. Haluan pystyä perustelemaan, miksi ymmärrän ja tulkitsen Raamattua, niin kuin ymmärrän ja tulkitsen sitä. Minulle on tärkeää voida ymmärtää itse oman uskoni perusteet ja yhdistää se laajempaa uskovien ja lähetyksen kontekstiin ja historiaan. Uskon että tämä koulutus ja aika Suomen teologisessa opistossa tulee olemaan erittäin hedelmällinen juuri tällä alueella.

 

Viime vuoden aikana opin todella paljon Raamatusta ja sen lukemisesta ja tulkitsemisesta. Yksi vaikeimmista aineista, eksegetiikan metodologia 1, on ollut kaikkein tärkeimpiä juuri tämän asian suhteen. Mutta kaikki aineet, joita olemme opiskelleet ovat avanneet täysin uusia näkymiä Raamattuun ja sen ymmärtämiseen, tulkitsemiseen ja opettamiseen. Kuten edellä sanoin, prosessi on alkanut ja tulee varmasti jatkumaan. En tunne vielä olevani valmis, enkä varmasti koskaan tule olemaan, mutta tämä vuosi on antanut minulle pohjaa, jolla seisoa ja josta käsin voin jakaa evankeliumia ja opetusta Raamatusta ihmisten elämään. Olen rakastunut Jumalan sanaan yhä syvemmin.

Kulttuurienväliset viestintä- ja yhteistyötaidot  

Olen tottunut viestimään ja tekemään yhteistyötä eri kulttuurien välillä. Ecuadorissa on n.20 erilaista alkuperäiskansaa ja n. 13 erilaista kieltä. Työssäni olen ollut tekemisissä useiden kansallisuuksien ja kielien kanssa ja tehnyt työtä erilaisten kulttuurien edustajien kanssa. Ecuadorin lisäksi olen vieraillut useissa Latinalaisen-Amerikan maista ja tehnyt yhteistyötä sekä kristillisessä että ei-kristillisessä kontekstissa heidän kanssaan. Lisäksi olen ollut osana monikulttuurillisia työryhmiä, joihin on kuulunut henkilöitä Pohjois-Amerikasta, Euroopasta, Australiasta ja muista maailman maista.  

Olen todella kiitollinen kaikesta mitä olen oppinut viime vuoden aikana. Tiedän, että olen nyt parempi kommunikoija ja pystyn nyt ymmärtämään itseäni paremmin ja sitä kautta myös toisia, jotka ovat mukana työtiimissä. 

Lähetystyöntekijän tärkeät ominaisuudet: johdettavuus, yhteistyökykyisyys, valmentava ote, tavoitteellisuus ja rakentava itsekriittisyys  

Olen kokenut vaikeuksia johdettavuuden kanssa, olen oppinut työni ja elämäni aikana, että minä en voi sanella sitä mikä on hyvä johtajuus enkä voi alistua johdettavaksi vain silloin kun pidän johtajasta tai hänen tavastaan johtaa. Minusta on tärkeää alistua esivallan alla, erityisesti silloin kun se on turhauttavaa ja vaikeaa ja emme ymmärrä mitä johtaja meiltä tahtoo, mitkä hänen tavoitteensa ovat tai emme ole yhtä mieltä hänen johtamistyylinsä kanssa.  

Viime vuosi oli hyvää koulutusta tässä asiassa. Oli turhauttavaa palata koulun penkille kentältä ja rukoilin tätä asiaa moneen otteeseen ja pyysin Jumalalta kärsivällisyyttä ja kykyä nähdä mitä hän tahtoi minun oppivan. Olen kiitollinen, siitä miten Jumala avasi silmäni näkemään ja kuulemaan ja ymmärtämään, että kaikessa ja kaikesta voi oppia uutta ja nähdä asiat uudella tavalla. Me emme koskaan ole valmiita vaan aina voimme oppia lisää, ja meidän tulee oppia uusia asioita. 

Koen että olen yhteistyökykyinen monien erilaisten ihmisten, ihmistyyppien ja kulttuurien edustajien kanssa. Yhteisöllisyys on tärkeä arvo minulle ja tunnistan että se tarkoittaa mukautumista tilanteisiin, myös silloin kun tämä ei ole positiivista, ja omien tunteitteni ja tarpeitteni unohtamista silloin kun yhteisön tarpeet ja kollektiiviset päätökset ovat niiden vastaisia. Tiedän että minun on tärkeä löytää tasapaino, jossa kunnioitan myös itseäni enkä aina laita yhteisöä itseni edelle.  

Olen toiminut mentorina ja mielestäni opetuslapseutus ja valmentaminen ovat prioriteetteja työssäni, erityisesti suhteessa paikallisiin työntekijöihin. On tärkeää työn edetessä tehdä itsensä tarpeettomaksi ja valmentaa paikallisen seurakunnan jäsenet niin että he voivat tulevaisuudessa ottaa vastuun työstä.  

Olen työskennellyt monissa hankkeissa ja siksi tavoitteellisuus on minulle tuttua. Tämä on välillä minulle jopa liian tärkeää ja käytän liikaa voimavaroja tavoitteiden ylittämiseen ja jopa pahimmassa tapauksessa mittaan oman arvoni sillä saavutanko tai onnistunko ylittämään tavoitteet. Samalla näen, että tavoitteellisuus on hyvin tärkeää myös hengellisessä työssä, vaikka mielestäni se ei saa koskaan ylittää Pyhän Hengen johdatusta ja meidän tulee olla valmiita kuuntelemaan Jumalan ääntä, myös silloin kun se on vastakkainen asettamillemme tavoitteille.  

Rakentava itsekriittisyys on osa elämääni, valitettavasti usein vien sen liian pitkälle. Olen myös työskennellyt, jotta voisin ottaa muiden antaman kritiikin vastaan ilman, että reagoin ensimmäiseksi tunteella, vaan käsittelen palautteen analyyttisesti ja en kohdenna sitä itseeni vaan työhöni ja tehtäviini. Tätä asiaa Jumala on työstänyt menneen vuoden aikana ja se on välillä tuntunut todella kipeältä. Minulle on vaikea hyväksyä epäonnistumista ja sitä etten osaa jotakin ja että joudun myöntämään sen. Tunnen, että nöyryyden oppiminen on ollut hyväksi ja erityisesti sen, että minun ei tarvitse olla täydellinen ja osata kaikkea. Kukaan muu kuin Jumala ei ole täydellinen, eikä hän odota minulta täydellisyyttä. 

Oman elämän tasapaino, kristityn identiteetti ja itsensä johtaminen lähetystyön kontekstissa Olosuhteitten takia elämäni on ollut hyvin epätasapainossa. Ecuador oli yksi maista, joka eniten on kärsinyt koronan tähden, tämän lisäksi rikollisuus ja turvattomuus ovat lisääntynyt uhkaavasti maassa. Myös oma terveydentilani ja poikani Mikaelin terveysongelmat ovat tuottaneet lisää epätasapainoa elämääni. Kaikki kokemani ja mitä olen elänyt läpi, on vahvistanut identiteettiäni Kristuksessa ja tunnen että ilman häntä en olisi koskaan voinut selvitä siitä kaikesta, jonka läpi olemme joutuneet kulkemaan ja elämään. Olemme hengissä ja turvassa vain Jumalan armosta ja en tahtoisi elää millään muulla tavalla kuin Jumalan lapsena ja Jeesuksen omana.  

Tällä alueella olen saanut kokea valtavaa armoa. Mikael on sopeutunut todella hyvin Suomeen ja itsenäistynyt täällä. Minä olen saanut luvan hellittää ja luovuttaa taakkojani ja keskittyä itseeni, omaan hyvinvointiini ja terveyteeni. Nyt pystyn jo näkemään monia asioita, joiden alueella minulla menee paremmin ja kuinka terveyteni on kohentunut viime vuoden aikana. Toivon ja rukoilen, että ensi vuosi tuo lisää siunauksia tällä alueella. 

Olen tottunut johtamaan itseäni. Ecuadoria vaivaavat kommunikaatio-ongelmat, internet ja mobiiliverkot eivät kata koko maata ja monesti yhteydenpito kansallisen kirkon ja jopa paikallisseurakuntien johtajien kanssa on ollut hankalaa tai täysin mahdotonta. Olen tottunut ottamaan vastuun työstäni ja vastaamaan haasteisiin nopeasti.  

Tämä on aiheuttanut minulle syvää väsymystä ja viime vuosi on ollut valtava siunaus, kun olen saanut luovuttaa taakkani ja minusta on pidetty huolta. Opiston ilmapiiri, sekä henkilökunta ja opiskelijat ovat olleet valtavan hoitavia ja voimauttavia minulle ja kiitän Jumalaa hänen siunauksistaan joka päivä.